Sairauskassan säännöt

Sairauskassa Laivan säännöt 1.1. 2019 alkaen

YLEISET MÄÄRÄYKSET

1 §

Vakuutuskassan nimi on Sairauskassa Laiva.

Kassan kotipaikka on Turku.

2 §

Kassan tarkoituksena on myöntää sairausvakuutuslain mukaisia etuuksia ja näiden sääntöjen mukaisia lisäetuuksia. Kassa toimii sairausvakuutuslaissa (1224/2004) tarkoitettuna työpaikkakassana.

Kassan toimintaan sovelletaan näiden sääntöjen ohella vakuutuskassalakia (1164/1992).

Kassan toiminnan yleisvalvonta kuuluu Finanssivalvonnalle. Kassan sairausvakuutuslain mukaista toimintaa valvoo Kansaneläkelaitos.

3 §

Kassassa on oltava vähintään 300 jäsentä.

TOIMINTAPIIRI JA JÄSENYYS

4 §

Kassan toimintapiirin muodostavat:

  1. Meyer Turku Oy, Piikkio Works Oy, Pernotrans Oy ja Turun Korjaustelakka Oy ja BLRT Real Estate Naantali Oy nimisiin yhtiöihin työsuhteessa olevat tuntipalkkaiset henkilöt.
  2. Ne tuntipalkkaiset henkilöt, jotka olivat tämän sairauskassan jäseniä 1.4.2005 ja joiden työnantaja on FSP Finnish Steel Painting Oy.
  3. Ne tuntipalkkaiset henkilöt, jotka olivat tämän sairauskassan jäseniä 31.3.2004 ja joiden työnantaja on Konepaja Häkkinen Oy.
  4. Ne tuntipalkkaiset henkilöt, jotka olivat tämän sairauskassan jäseniä 9.11.1997 ja joiden työnantaja on ISS Palvelutaito Oy.
  5. Ne tuntipalkkaiset henkilöt, jotka olivat tämän sairauskassan jäseniä 31.3.2005 ja joiden työnantaja on Caverion Suomi Oy tai Caverion Industria Oy.
  6. Tämän sairauskassan palveluksessa olevat henkilöt.

Edellä mainittuja yhtiöitä kutsutaan näissä säännöissä työnantajaksi.
Toimintapiiriin kuuluminen edellyttää, että henkilö saa työnantajalta tai sairauskassalta pääasiallisen toimeentulonsa.

Kassan toimintapiiriin eivät kuitenkaan kuulu henkilöt, joiden työsuhde on tarkoitettu tilapäiseksi ja lyhytaikaiseksi (alle 4 kk).
Kassan jäseniä ovat kaikki toimintapiiriin kuuluvat henkilöt ja jäsenyys on pakollinen.
Jäsenyys alkaa työsuhteen alkamista seuraavan kuukauden alusta.
Kassan hallituksen tehtävänä on todeta jäsenyyden edellytysten olemassaolo.

KASSASTA EROAMINEN JA EROTTAMINEN

5 §

Jäsen eroaa kassasta lakatessaan kuulumasta sen toimintapiiriin.
Jäsentä ei voida erottaa kassasta.

6 §

Jäsenellä, joka eroaa kassasta, ei ole osuutta kassan varoihin.

VAKUUTUSMAKSUT

7 §

Kassan jäsenmaksu on 1.50 prosenttia jäsenen työnantajalta saamasta ennakkoperintälain (1118/1996) alaisesta palkasta.

8 §

Työnantaja pidättää jäsenmaksun jäsenen palkasta palkanmaksun yhteydessä.
Jäsenmaksun tilitys kassalle tapahtuu ainakin kerran kuukaudessa.

9 §

Kassan taloudellisen tilan niin vaatiessa kassan hallitus voi alentaa tai korottaa 7 §:ssä mainittuja maksuja enintään 25 prosentilla.
Maksujen muutos, jonka kestoaika on yli kuusi kuukautta, on kuitenkin toteutettava sääntömuutoksena.

SAIRAUSVAKUUTUSLAIN MUKAINEN TOIMINTA

10 §

Jäsenellä on oikeus saada sen mukaisesti kuin sairausvakuutuslaissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä määrätään:

  1. sairauden perusteella korvausta tarpeellisen sairaanhoidon kustannuksista;
  2. sairaudesta johtuvasta työkyvyttömyydestä päivärahaa;
  3. raskauden ja synnytyksen perusteella korvausta niistä johtuvista tarpeellisista kustannuksista;
  4. äitiys-, isyys ja vanhempainrahaa sekä erityisäitiysrahaa;
  5. erityishoitorahaa;
  6. tartuntatautilain (583/1986) 27 §:ssä tarkoitettua päivärahaa ja korvausta ansionmenetyksestä; sekä
  7. ihmisen elimien ja kudoksien lääketieteellisestä käytöstä annetun lain (101/2001) 18 §:ssä tarkoitettua päivärahaa.
11 §

Sairausvakuutuslain mukaiset etuudet, niiden suuruus ja rajoitukset, vakuutuksen alkaminen ja päättyminen, etuuksien hakeminen ja suorittaminen, muutoksenhaku sekä sairausvakuutuslain mukaiseen toimintaan liittyvät tehtävät määräytyvät sairausvakuutuslain sekä sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten mukaisesti.

12 §

Kassa on oikeutettu saamaan Kansaneläkelaitoksen sairausvakuutusrahastosta sairausvakuutuslain mukaisten etuuksien suorittamiseen tarvittavat varat sekä
korvausta kassan hallintokuluihin sen mukaan kuin sairausvakuutuslaissa ja sairausvakuutuslain täytäntöönpanosta annetussa valtioneuvoston asetuksessa (1335/2004) säädetään.

LISÄETUUDET

13 §

Kassa korvaa tarpeellisesta hoidosta johtuvia kustannuksia jäsenelle, jonka sairauden, raskauden tai synnytyksen johdosta on turvauduttava lääkärin tai muun asianmukaisen ammattikoulutuksen saaneen henkilön hoitoon. Korvausta maksetaan siltä osin, minkä hoito tarpeettomia kustannuksia välttäen, jäsenen terveydentilaa kuitenkaan vaarantamatta, olisi tullut maksamaan. Keinohedelmöitystä ei ole kuitenkaan pidettävä korvaukseen oikeuttavana hoitona. Näissä säännöissä tarkoitettuna lääkärinä pidetään myös hammaslääkäriä. Suoritettavasta korvauksesta tehdään ennen sen maksamista 16 §:ssä tarkoitettu vähennys.

Kustannuksina korvataan:

    1. 75 prosenttia sairausvakuutuslain nojalla korvattavasta lääkärinpalkkiosta, ei kuitenkaan hammaslääkärin palkkiosta, joka korvataan 7 kohdan perusteella. Leikkauksesta tai siihen verrattavasta toimenpiteestä perittyä lääkärinpalkkiota ei myöskään korvata, ellei hallitus yksittäistapauksessa katso kohtuulliseksi suostua palkkion korvaamiseen joko kokonaan tai osaksi; sekä
    2. avosairaanhoidon lääkäripalvelusta terveyskeskuksessa peritty muusta kuin hammashoidosta johtuva maksu, sairaalan poliklinikkamaksu, sairaalassa tai terveyskeskuksessa sarjassa annetusta hoidosta peritty maksu sekä päiväkirurgiasta peritty maksu enintään sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun asetuksen (912/1992) mukaisiin enimmäismääriin saakka;
    1. sairaalan ja terveyskeskuksen hoitopäivämaksu enintään keskussairaalan muussa kuin psykiatrisessa toimintayksikössä annetusta lyhytaikaisesta hoidosta perittävän hoitopäivämaksun enimmäismäärään saakka.
    2. kuntoutuslaitoksen hoitopäivämaksu edellä 2 a kohdassa mainittuihin enimmäismääriin saakka, mikäli hallitus yksittäistapauksessa katsoo kohtuulliseksi siihen suostua; sekä
    3. yksityisen sairaanhoitolaitoksen maksu joko kokonaan tai osaksi, mikäli hallitus yksittäistapauksessa katsoo siihen kohtuulliseksi suostua ja ellei hoito ole 1-7 kohdan nojalla muutoin korvattavaa;
  1. lääkärin määräämät lääkkeet, kliiniset ravintovalmisteet, niitä vastaavat tuotteet ja perusvoiteet silloin, kun korvausta on saatu myös sairausvakuutuslain nojalla. Korvaus lasketaan siitä hinnasta (viitehinta), josta sairausvakuutuslain mukainen korvaus on laskettu. Tästä poiketen lääkekustannuksista maksetaan korvaus myös sairausvakuutuslain mukaisen alkuomavastuun osalta.
    1. 75 prosenttia lääkärin määräämästä sairausvakuutuslain nojalla korvattavasta laboratoriotutkimuksesta, patologian alaan kuuluvasta tutkimuksesta sekä niihin liittyvä näytteenotto sekä psykologin suorittamasta tutkimuksesta peritystä maksusta;
    2. 75 prosenttia lääkärin määräämästä sairausvakuutuslain nojalla korvattavasta radiologisesta tutkimuksesta, ei kuitenkaan tutkimuksen yhteydessä tehtäviä muita toimenpiteitä, ellei hallitus yksittäistapauksessa katso kohtuulliseksi suostua kustannusten korvaamiseen joko kokonaan tai osaksi; sekä
    3. 50 prosenttia lääkärin määräämästä fysioterapeuttisesta tutkimuksesta, fysioterapiasta, naprapatia ja kiropraktiikkahoidosta. Näitä tutkimuksia ja hoitoja korvataan enintään kymmeneltä (10) kerralta kunakin kalenterivuonna aiheutuneista kustannuksista.
    4. 75 prosenttia lääkärin määräämästä lymfa-, siedätys-, kryo- ja valohoidosta peritystä maksusta silloin, kun hoito on kyseiselle jäsenelle myös sairausvakuutuslain nojalla korvattavaa.
    5. 75 prosenttia psykoterapiasta silloin, kun terapia on kyseiselle jäsenelle myös Kelan kuntoutusvaroista korvattavaa;
    1. kassan jäsenelle aiheutuneet, kassan hallituksen antamien yleisohjeiden mukaiset sairaanhoidon tai lääkärin määräämien apuvälineiden ja muiden laitteiden hankkimisen tai ylläpitämisen kannalta välttämättömät matkakustannukset halvinta kulkutapaa käyttäen, ellei muuta matkustustapaa sairauden laadusta tai liikenneolosuhteista johtuen ole pidettävä välttämättömänä;
    2. lääkärin tai muun 14 §:n 1 momentissa tarkoitetun asianmukaisen ammattikoulutuksen saaneen henkilön käynnistä potilaan luona johtuvat matkakustannukset; sekä
    3. kassan hallituksen antamien yleisohjeiden mukaiset tarpeelliset majoittumiskustannukset, mikäli kassan jäsen on korvattavan matkan aikana joutunut yöpymään majoitusliikkeessä taikka tutkimus- ja hoitolaitoksen potilaita varten järjestetyssä majapaikassa;
  2. yhtäjaksoisesti vähintään yhden vuoden kassaan kuuluneelle lääkärin tai optikon määräämien silmälasien tai piilolinssien hinta 250,00 euron enimmäismäärään saakka korvauskertaa kohti. Korvauksen edellytyksenä on, että linssit on hiottu optisesti näkökykyä korjaaviksi. Korvausta voidaan suorittaa uudelleen, jos uudet silmälasit on hankittu sen jälkeen, kun on kulunut vähintään kaksi vuotta edellisten hankkimisesta; sekä
    1. yhtäjaksoisesti vähintään puoli vuotta kassaan kuuluneelle hammaslääkärin, erikoishammasteknikon ja suuhygienistin suorittamasta hoitotyöstä peritty palkkio tai maksu. Hoitotyönä pidetään myös hampaiden tutkimusta, oikomishoitoa, proteettisia toimenpiteitä ja hammasteknistä työtä. Lisäetuutena korvataan enintään 300,00 euroa kunakin kalenterivuonna annetusta hoidosta aiheutuneista kustannuksista;
    2. hammashoitoon liittyvästä anestesialääkärin palkkiosta maksetaan korvausta mikäli hallitus yksittäistapauksessa katsoo kohtuulliseksi suostua palkkion korvaamiseen joko kokonaan tai osaksi.
14 §

Näiden sääntöjen mukaisen korvauksen maksamisen edellytyksenä on, että

  1. tutkimuksen on suorittanut tai hoidon on antanut lääkäri taikka muu asianmukaisen ammattikoulutuksen saanut henkilö, joka on merkitty Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston (Valvira) ylläpitämään Terveydenhuollon ammattihenkilöiden keskusrekisteriin;tai
  2. yksityisessä terveydenhuollossa suoritettu tutkimus tai annettu hoito on tapahtunut sairausvakuutuslain 3 luvun 3 §:n 1 momentissa tarkoitetussa terveydenhuollon toimintayksikössä.

Tarpeellisena hoitona ja tutkimuksena pidetään lääketieteellisesti yleisesti hyväksytyn, hyvän hoitokäytännön mukaista sairaudenhoitoa. Lääkärin määräys on hankittava ennen korvaukseen oikeuttavaa tapahtumaa. Yhdellä määräyksellä korvataan enintään 15 tutkimus- ja hoitokertaa, jos tutkimus on suoritettu tai hoito on annettu vuoden kuluessa määräyksen antamisesta. Lääkkeitä, kliinisiä ravintovalmisteita ja perusvoiteita korvataan kerralla enintään kolmen kuukauden hoitoaikaa vastaava määrä.

Ulkomailla annettu hoito korvataan enintään siihen määrään asti, mikä olisi jouduttu maksamaan, jos hoito olisi annettu Suomessa. Matkakuluja ulkomailla ei korvata.

Edellä 13 §:n 2 momentin 6 ja 7 kohdassa mainittuja enimmäismääriä voidaan viimeistään marraskuussa pidettävän varsinaisen kassankokouksen päätöksellä tarkistaa seuraavan vuoden alusta lukien kassankokousvuoden kustannusten nousua vastaaviksi.

15 §

Jäsenen kuoltua suoritetaan hautausavustuksena 800 euroa.
Hautausavustuksen määrä voidaan viimeistään marraskuussa pidettävän varsinaisen kassankokouksen päätöksellä tarkistaa seuraavan vuoden alusta lukien kassankokousvuoden rahanarvon muutosta vastaavaksi.

Hautausavustus maksetaan puolisolle, mikäli jäsen kuollessaan oli avioliitossa, muussa tapauksessa jäsenen lapsille, tai ellei heitä ole, jäsenen vanhemmille, taikka ellei kumpikaan heistä ole elossa, kuolinpesälle. Milloin on syytä otaksua, että avustukseen oikeutettu ei huolehdi hautauksesta, voi hallitus määrätä, että avustuksesta maksetaan ensin enintään todelliset hautauskulut sille, joka on huolehtinut hautauksesta.

Edellä 2 momentissa olevaa määräystä avioliitosta ja puolisosta sovelletaan myös rekisteröidystä parisuhteesta annetussa laissa (950/2001) tarkoitettuun rekisteröityyn parisuhteeseen ja parisuhteen osapuoleen.

16 §

Edellä 13 §:ssä määriteltyjä etuuksia kassa suorittaa vain sikäli ja siltä osin kuin ne ylittävät sairausvakuutuslain nojalla saatavat vastaavanlaiset korvaukset. Jos kassan jäsenellä on oikeus saada korvausta muunkin Suomen lain kuin sairausvakuutuslain nojalla, on hänelle suoritettava korvausta vain siltä osin, kuin se ylittää muun lain nojalla suoritettavan korvauksen. Vastaavasti, jos jäsenellä on oikeus saada korvausta muun maan kuin Suomen lainsäädännön perusteella, kyseinen korvaus voidaan hallituksen harkinnan mukaan ottaa huomioon kokonaan tai osittain kassan korvausta määrättäessä.

17 §

Kassan vastuu lisäetuuksien osalta alkaa jäsenyyden alkamisesta lukien ja päättyy jäsenyyden päättyessä. Kassa korvaa ainoastaan jäsenyysaikana syntyneitä kustannuksia. Jos korvaukseen oikeuttava työkyvyttömyyden aiheuttanut sairaus on alkanut jäsenyyden kestäessä ja työkyvyttömyys jatkuu jäsenyyden päättyessä, lakkaa sairaanhoidon kustannusten korvaaminen jäsenyyden päättymistä seuraavan kalenterikuukauden alussa.

LISÄETUUKSIA KOSKEVAT RAJOITUKSET

18 §

Jos jäsen on poissa työstään jonkin muun syyn kuin sairauden, raskauden tai synnytyksen vuoksi, eikä saa tältä ajalta palkkaa, hänelle ei makseta näiden sääntöjen 13 §:n mukaisia lisäetuuksia kyseessä olevalta ajalta.

Edellä 1 momentissa tarkoitetuissa tilanteissa 13 §:n mukaista korvausta voidaan kuitenkin suorittaa hallituksen harkinnan mukaan käyttörahastosta.

19 §

Jos jäsen on vakuutustapahtuman sattumisen jälkeen vilpillisesti antanut kassalle vääriä tai puutteellisia tietoja, joilla on merkitystä lisäetuuden saamiseen tai suuruuteen, voidaan hänelle kuuluva etuus evätä tai sitä alentaa sen mukaan, kuin olosuhteet huomioon ottaen on kohtuullista.

20 §

Kassa on lisäetuuksien osalta vastuusta vapaa sellaista jäsentä tai muuta edunsaajaa kohtaan, joka on tahallisesti aiheuttanut vakuutustapahtuman.

Jos jäsen tai muu edunsaaja on aiheuttanut vakuutustapahtuman törkeästä huolimattomuudesta, voidaan hänelle kuuluva lisäetuus evätä tai sitä alentaa tai jo myönnetyn etuuden suorittaminen keskeyttää sen mukaan kuin olosuhteet huomioon ottaen on kohtuullista.

Mitä 2 momentissa on määrätty sovelletaan myös, jos jäsen on tahallisesti estänyt parantumistaan tai ilman hyväksyttävää syytä ei ole suostunut kassan osoittaman lääkärin määräämään tutkimukseen tai hoitoon, vakavaa terveydellistä vahingonvaaraa aiheuttavaa toimenpidettä lukuun ottamatta.

21 §

Hallituksella on oikeus antamissaan yleisohjeissa määrätä ketä lääkäriä tai 14 §:n 1 momentissa tarkoitettua asianmukaisen ammattikoulutuksen saanutta henkilöä taikka mitä sairaanhoito- tai tutkimuslaitosta tai apteekkia on käytettävä, kun kysymyksessä on näiden sääntöjen perusteella lisäetuutena korvattavasta hoidosta.

Kassan jäsen on velvollinen käymään kassan hallituksen määräyksestä ja kassan kustannuksella korvausasian selvittämistä varten tutkittavana hallituksen määräämän lääkärin luona tai hallituksen määräämässä sairaanhoito- tai tutkimuslaitoksessa.

Jos jäsen ei noudata kassan hallituksen 1 tai 2 momentin nojalla antamaa määräystä, voidaan korvaus evätä joko kokonaan tai osaksi.

LISÄETUUKSIEN HAKEMINEN JA SUORITTAMINEN

22 §

Näiden sääntöjen mukaista lisäetuutta on haettava kirjallisesti. Hakemukseen on liitettävä tarpeelliseksi katsottava selvitys.

Korvausta sairauden tai raskauden ja synnytyksen aiheuttamista kustannuksista on haettava kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun maksu, josta korvausta haetaan, on suoritettu. Hautausavustusta on haettava vuoden kuluessa siitä, kun oikeus suoritukseen on syntynyt. Myöhästymisestä huolimatta etuus voidaan kuitenkin myöntää joko kokonaan tai osaksi, jos sen epäämistä on pidettävä kohtuuttomana.

Etuushakemukset on käsiteltävä kiireellisinä. Etuuden viivästymiseen sovelletaan vakuutuskassalain 91 §:n säännöksiä.

23 §

Näiden sääntöjen 13 §:n mukainen korvaus voidaan 16 §:n estämättä suorittaa täysimääräisenä, jos viimeksi mainitussa pykälässä tarkoitetun muun korvauksen saaminen viivästyy kassan jäsenestä riippumattomasta syystä ja mikäli jäsen sitoutuu suorittamaan lain nojalla saamastaan korvausmäärästä takaisin kassalle sen suorittamaa korvausta vastaavan osan.

24 §

Jos kassan jäsen tai muu edunsaaja on saanut näiden sääntöjen mukaista lisäetuutta enemmän kuin mihin hänellä on ollut oikeus, on aiheettomasti maksettu etuus perittävä takaisin.

Aiheettomasti maksettu lisäetuus voidaan jättää osittain tai kokonaan takaisin perimättä, jos tämä katsotaan kohtuulliseksi ja etuuden maksamisen ei ole katsottava johtuneen jäsenen tai edunsaajan tai hänen edustajansa vilpillisestä menettelystä tai jos takaisin perittävä määrä on vähäinen.

Aiheettomasti maksettu lisäetuus saadaan periä takaisin myös kuittaamalla se vastaisuudessa suoritettavista lisäetuuksista.

MUUTOKSENHAKU LISÄETUUSPÄÄTÖKSEEN

25 §

Kassan lisäetuuspäätökseen tyytymätön voi pyytää asiassa vakuutuslautakunnan ratkaisusuositusta Vakuutus- ja rahoitusneuvonnasta.
Ratkaisusuositusta koskeva pyyntö on toimitettava omaan kassaan tai Vakuutus- ja rahoitusneuvontaan 30 päivän kuluessa siitä, kun jäsen on saanut tiedon päätöksestä. Jäsenen katsotaan saaneen tiedon päätöksestä seitsemäntenä päivänä päätöksen postituspäivästä.

OMAN PÄÄOMAN RAHASTOT

26 §

Kassalla on vararahasto ja käyttörahasto.

Vararahastoa on kartutettava vuosittain vähintään 20 prosentilla tilinpäätöksen osoittamasta ylijäämästä sen jälkeen kun siitä on vähennetty taseen osoittama alijäämä edellisiltä tilikausilta. Kun vararahasto on vähintään yhtä suuri kuin tilikauden ja kahden edellisen tilikauden vakuutusmaksutulon keskimäärä, ei siirto vararahastoon enää ole pakollinen.

Vararahastoa saadaan alentaa kassankokouksen päätöksen mukaisesti ainoastaan vahvistetun taseen osoittaman alijäämän peittämiseksi.

Sen estämättä mitä 3 momentissa on sanottu, Finanssivalvonta voi hakemuksesta antaa kassalle luvan erityisistä syistä alentaa vararahaston määrää, ei yleensä kuitenkaan täyden vararahaston määrää pienemmäksi.

27 §

Käyttörahastoon on siirrettävä se osa ylijäämästä, jota ei ole siirretty vararahastoon.

Käyttörahastoa saadaan käyttää:

  1. tilinpäätöksen osoittaman alijäämän ensisijaiseen peittämiseen;
  2. hallituksen harkinnan mukaan 13-15 §:ssä määrättyjen etuuksien lisäämiseen hallituksen enintään vuodeksi kerrallaan vahvistaman suunnitelman mukaisesti; sekä
  3. 18 §:n 2 momentissa mainittuun tarkoitukseen.

Jos käyttörahasto on muodostunut niin suureksi, että se on yli 30 prosenttia täyden vararahaston määrästä, kassan on ryhdyttävä toimenpiteisiin joko näiden sääntöjen mukaisten lisäetuuksien lisäämiseksi tai maksujen alentamiseksi.

VASTUUVELKA

28 §

Kassan vastuuvelan muodostaa korvausvastuu, joka vastaa sattuneiden vakuutustapahtumien johdosta suoritettavia, tilikauden päättyessä maksamatta olevien
lisäetuuksien korvausmääriä. Korvausvastuu lasketaan tilinpäätökseen Finanssivalvonnan määräysten mukaista laskuperustetta noudattaen.

TILINPÄÄTÖS

29 §

Kassan tilikautena on kalenterivuosi.

Kultakin tilikaudelta on laadittava sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen (1336/2002) ja Finanssivalvonnan antamien määräysten mukainen tilinpäätös, joka käsittää tuloslaskelman ja taseen liitetietoineen. Tilinpäätökseen on liitettävä toimintakertomus. Tilinpäätös ja toimintakertomus on annettava tilintarkastajalle tarkastettavaksi vähintään kuukautta ennen varsinaista kassankokousta.

30 §

Jos käyttörahasto ei riitä kassan alijäämän peittämiseen, käytetään siihen vararahastoa.

Kassassa ei ole vakuutuskassalain 76 §:ssä tarkoitettua lisämaksuvelvollisuutta.

TILINTARKASTUS

31 §

Kassalla on yksi kalenterivuodeksi kerrallaan valittu tilintarkastaja.
Tilintarkastajaksi voidaan valita luonnollinen henkilö tai hyväksytty tilintarkastusyhteisö.
Tilintarkastajaksi valitulle luonnolliselle henkilölle on valittava varatilintarkastaja.
Tilintarkastajaksi valitulle tilintarkastusyhteisölle ei valita varatilintarkastajaa.

Tilintarkastajan ja tämän varatilintarkastajan on oltava tilintarkastuslaissa (1141/2015) tarkoitettu tilintarkastaja.

Tilintarkastajan valinnasta päättää kassankokous. Tilintarkastajaksi ei saa valita henkilöä, joka on täyttänyt 80 vuotta.

KASSANKOKOUS

32 §

Ylin päättämisvalta kassan asioissa on kassankokouksella, johon jokaisella kassan jäsenellä on oikeus osallistua.

Kassankokous on pidettävä kassan kotipaikassa.

33 §

Kassankokouksessa on kullakin jäsenellä yksi ääni. Jäsen käyttää oikeuttaan kassankokouksessa henkilökohtaisesti tai asiamiehen välityksellä. Asiamiehenä voi toimia ainoastaan kassan toinen jäsen ja hänellä on oikeus edustaa enintään yhtä jäsentä.

Jäsenen asiamiehen tulee esittää päivätty ja yksilöity valtakirja.

Kassankokouksessa ei saa käyttää avustajaa.

34 §

Kassalla on vuosittain kaksi varsinaista kassankokousta, joista toinen pidetään viimeistään huhtikuussa ja toinen viimeistään marraskuussa.

Viimeistään huhtikuussa pidettävässä varsinaisessa kassankokouksessa:

  1. esitetään tilinpäätös ja tilintarkastuskertomus;
  2. päätetään tuloslaskelman ja taseen vahvistamisesta;
  3. päätetään vastuuvapauden myöntämisestä hallituksen jäsenille ja kassanjohtajalle;
  4. päätetään ylijäämän käyttämisestä tai alijäämän peittämisestä;
  5. päätetään muista toimenpiteistä, joihin edellisen vuoden toiminta ja tilinpäätös saattavat antaa aihetta; sekä
  6. käsitellään muut kokouskutsussa mahdollisesti mainitut asiat.

Viimeistään marraskuussa pidettävässä varsinaisessa kassankokouksessa:

  1. määrätään hallituksen puheenjohtajan ja muiden jäsenten sekä tilintarkastajan palkkiot;
  2. valitaan tarvittavat jäsenet ja varajäsenet erovuoroisten hallituksen jäsenten ja varajäsenten tilalle;
  3. valitaan tilintarkastaja ja varatilintarkastaja tai tilintarkastusyhteisö;
  4. esitetään hallituksen selonteko kassan tilasta; sekä
  5. käsitellään muut kokouskutsussa mahdollisesti mainitut asiat.
35 §

Ylimääräinen kassankokous on pidettävä, kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta.

Ylimääräinen kassankokous on niin ikään pidettävä, jos kassankokouksessa äänioikeutetut, joilla on vähintään yksi kymmenesosa äänioikeutettujen yhteenlasketusta äänimäärästä, tai Finanssivalvonta taikka kassan tilintarkastaja sitä kirjallisesti vaatii ilmoittamansa asian käsittelyä varten.

Kokouskutsu on toimitettava 14 päivän kuluessa 2 momentissa tarkoitetun vaatimuksen esittämisestä.

36 §

Kutsu kassankokoukseen on toimitettava aikaisintaan neljä viikkoa ja viimeistään viikkoa ennen kokousta. Jos päätöksen tekeminen kassankokouksessa käsiteltävässä asiassa siirretään jatkokokoukseen, on siihen toimitettava eri kutsu, jos kokous pidetään myöhemmin kuin neljän viikon kuluttua.

Kokouskutsu ja muut kassan tiedonannot saatetaan tiedoksi ilmoituksella, joka kiinnitetään työnantajan ilmoitustauluille.

37 §

Kassankokouksen kokouskutsussa on mainittava kokouksessa käsiteltävät asiat.

Milloin kassankokouksessa käsitellään tilinpäätöstä, on tilinpäätöstä koskevat asiakirjat tai niiden jäljennökset pidettävä vähintään viikon ajan ennen kokousta kassan toimistossa kassankokouksessa äänioikeutettujen nähtävinä. Vastaavasti on meneteltävä, mikäli kassankokouksessa käsitellään sääntöjen muuttamista koskevaa asiaa. Nähtävillä olosta on ilmoitettava kokouskutsussa.

Jos kassankokouksessa käsitellään kassan sääntöjen muuttamista, on muutoksen pääasiallinen sisältö mainittava kokouskutsussa.

38 §

Kassankokouksessa johtaa puhetta kokouksen tähän tehtävään valitsema henkilö.

Kassankokouksen päätökseksi tulee, jollei laista tai näistä säännöistä muuta johdu, se mielipide, jota on kannattanut enemmän kuin puolet annetuista äänistä tai äänten mennessä tasan, johon puheenjohtaja yhtyy. Vaaleissa katsotaan valituksi se, joka saa eniten ääniä. Äänten mennessä tasan ratkaistaan vaali arvalla.

Päätös, joka koskee kassan sääntöjen muuttamista, on pätevä vain, jos äänioikeutetut, joilla on vähintään kaksi kolmasosaa kokouksessa edustetusta äänimäärästä, ovat sitä kannattaneet. Sama vaatimus koskee kassan selvitystilaan asettamista ja sen purkamista muussa kuin lain edellyttämässä tapauksessa sekä kassan sulautumista koskevan sopimuksen hyväksymistä.

39 §

Asiasta, jossa ei ole noudatettu lain tai näiden sääntöjen kokouskutsua tai asiakirjan nähtäväksi asettamista koskevia säännöksiä, ei saa tehdä päätöstä ilman niiden suostumusta, joita laiminlyönti koskee. Jos asia lain tai näiden sääntöjen mukaan on kokouksessa käsiteltävä, saa kassankokous päättää siitä, vaikkei asiaa ole mainittu kokouskutsussa. Kassankokous voi niin ikään aina päättää ylimääräisen kassankokouksen koolle kutsumisesta määrättyä asiaa käsittelemään.

Jäsenellä on oikeus saada haluamansa asia kokouksen käsiteltäväksi, jos hän kirjallisesti sitä vaatii hallitukselta niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun.

40 §

Kassankokouksessa pidetään pöytäkirjaa, johon on merkittävä saapuvilla olleet äänioikeutetut ja heidän äänimääränsä, kokouksessa tehdyt päätökset sekä, milloin päätöksestä on äänestetty, äänestyksen tulos. Pöytäkirja on puheenjohtajan ja vähintään yhden kokouksessa sitä varten valitun äänioikeutetun tarkastettava ja allekirjoitettava. Pöytäkirja on viimeistään kahden viikon kuluttua kokouksesta pidettävä kassan toimistossa jäsenten nähtävänä.

HALLITUS

41 §

Kassan hallitukseen kuuluu kuusi varsinaista jäsentä, joista kullakin on oltava henkilökohtainen varajäsen.

Hallituksen valitsee kassankokous.

Hallituksen jäsenen toimikausi on kaksi kalenterivuotta ja hallituksesta eroaa joka vuosi kolme varsinaista jäsentä varajäsenineen.

42 §

Hallitus edustaa kassaa sekä huolehtii kassan hallinnosta ja kassan toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä.

Hallituksen tehtävänä on erityisesti:

  1. ottaa ja erottaa kassanjohtaja, kassan toimihenkilöt ja luottamuslääkäri sekä määrätä heidän toimenhoitonsa ehdoista;
  2. antaa kassanjohtajalle kassan juoksevan hallinnon ja muun toiminnan hoitamista
    varten tarvittavat ohjeet ja määräykset;
  3. huolehtia siitä, että kassan kirjanpidon ja varainhoidon valvonta on asianmukaisesti järjestetty;
  4. päättää kassan varojen sijoittamisesta ja 48 §:ssä mainittujen lainojen ottamisesta;
  5. päättää etuuksien myöntämisestä, ellei hallitus ole antanut ratkaisuoikeuksia kassanjohtajalle tai kassan toimihenkilöille;
  6. kutsua koolle kassankokous ja valmistella kokouksessa käsiteltävät asiat sekä tehdä toimintakertomuksessa kokoukselle esitys tilinpäätöksen osoittamaa yli- tai alijäämää koskeviksi toimenpiteiksi; sekä
  7. antaa oikeus kassan nimen kirjoittamiseen 47 §:n mukaisesti
43 §

Hallitus valitsee keskuudestaan vuosittain puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan.

Hallitus kokoontuu puheenjohtajan ja hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta. Puheenjohtajan on kutsuttava hallitus koolle, jos hallituksen jäsen sitä vaatii.

Hallitus on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja vähintään kolme muuta jäsentä on saapuvilla.

Hallituksen päätökseksi tulee se mielipide, jota enemmän kuin puolet läsnä olevista on kannattanut tai äänten mennessä tasan, johon puheenjohtaja yhtyy.

Hallituksen jäsen tai kassanjohtaja ei saa ottaa osaa sellaisen asian käsittelyyn, joka koskee hänen ja kassan välistä suhdetta tai muutoin hänen yksityistä etuaan.

44 §

Hallituksen kokouksesta on laadittava pöytäkirja, jonka allekirjoittavat kokouksen puheenjohtaja ja pöytäkirjan laatija. Pöytäkirjan tarkastaa vähintään yksi hallituksen kutakin kokousta varten siihen erikseen valitsema jäsen. Hallituksen jäsenellä ja kassanjohtajalla on oikeus saada eriävä mielipiteensä merkityksi pöytäkirjaan. Pöytäkirjat on numeroitava juoksevasti ja säilytettävä luotettavalla tavalla.

Pöytäkirjaan on merkittävä:

  1. kokouksen päivämäärä, sen alkamis- ja päättymisaika sekä kokouspaikka;
  2. kokouksessa saapuvilla olleet hallituksen jäsenet sekä muut henkilöt;
  3. kokouksessa käsitellyt asiat, siinä tehdyt päätökset ja suoritetut äänestykset sekä eriävät mielipiteet; sekä
  4. esteellisyydet ja muut tarpeelliseksi katsotut seikat.

KASSANJOHTAJA

45 §

Kassan toimitusjohtajana toimii kassanjohtaja, jonka tehtävänä on hoitaa kassan juoksevaa hallintoa hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti.
Kassanjohtajan on huolehdittava, että kassan kirjanpito on lain mukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty. Kassanjohtajalla on oikeus edustaa kassaa sellaisessa asiassa, joka vakuutuskassalain 33 §:n mukaan kuuluu hänen tehtäviinsä.

LUOTTAMUSLÄÄKÄRI

46 §

Kassalla on oltava luottamuslääkäri, jonka tehtävänä on toimia kassan lääketieteellisenä asiantuntijana.

KASSAN NIMENKIRJOITUS

47 §

Kassan nimen kirjoittavat hallituksen jäsen, kassanjohtaja tai hallituksen valtuuttama kassan toimihenkilö, kaksi yhdessä.

VAROJEN SIJOITTAMINEN JA LAINANOTTO

48 §

Kassan on sijoitettava varansa turvaavasti ja tuloa tuottavasti sekä kassan maksuvalmiutta silmällä pitäen. Kassan varoja ei saa käyttää kassan toiminnalle ilmeisesti vieraaseen tarkoitukseen.

Kassa saa ottaa lainaa ainoastaan vakuutuskassalain 7 §:n 2 momentissa mainituin edellytyksin. Kassan ottamien lainojen yhteismäärä ei kuitenkaan saa ilman Finanssivalvonnan suostumusta olla suurempi kuin yksi kymmenesosa edellisen tilikauden vakuutusmaksutulosta.

TYÖNANTAJAN VELVOLLISUUKSIEN MUUTTAMINEN

49 §

Jos työnantaja haluaa peruuttaa näihin sääntöihin otetut työnantajaa sitovat velvoitukset tai pakollista jäsenyyttä koskevan suostumuksen, on siitä kirjallisesti ilmoitettava kassan hallitukselle vähintään 6 kuukautta ennen peruutuksen toteuttamista.

Saatuaan 1 momentissa tarkoitetun ilmoituksen, kassan on viipymättä ryhdyttävä toimenpiteisiin tarvittavien sääntömuutosten toteuttamiseksi.

JAKAUTUMINEN

50 §

Kassa ei voi jakautua vakuutuskassalain 13 luvussa säädetyllä tavalla.

KASSAN PURKAMINEN

51 §

Kassa on asetettava selvitystilaan ja purettava vakuutuskassalain 11 luvussa säädetyllä tavalla

  1. jos kassan jäsenmäärä ei kahden viimeksi kuluneen kalenterivuoden päättyessä ole täyttänyt 3 §:ssä määrättyä vähimmäismäärää, eikä voida pitää todennäköisenä, että jäsenmäärä lähinnä seuraavan neljän kuukauden aikana tulee nousemaan tähän määrään;
  2. jos kassan tilinpäätös osoittaa alijäämää eikä alijäämää ole peitetty kahden seuraavan tilikauden aikana; sekä
  3. jos kassankokous on tehnyt päätöksen kassan purkamisesta.
52 §

Kassan purkautuessa jäljelle jäävät varat jaetaan niille, jotka selvitystilan alkaessa olivat kassan jäseniä. Varat jaetaan heidän selvitystilan alkamista välittömästi edeltäviltä 60 kuukaudelta suorittamiensa jäsenmaksujen osoittamassa suhteessa. Jos jaettava määrä on vähäinen, voi kassankokous kahden kolmasosan äänten enemmistöllä tehdä päätöksen, että varat käytetään johonkin muuhun kassan toimintaa vastaavaan tai yleishyödylliseen tarkoitukseen.