Säännöt

Sairauskassa Laivan säännöt 1.1.2024 alkaen

YLEISET MÄÄRÄYKSET

1
Vakuutuskassan nimi on Sairauskassa Laiva.

Kassan kotipaikka on Turku.

2
Kassan tarkoituksena on myöntää sairausvakuutuslain mukaisia etuuksia ja näiden sääntöjen mukaisia lisäetuuksia. Kassa toimii sairausvakuutuslaissa (1224/2004) tarkoitettuna työpaikkakassana.

Kassan toimintaan sovelletaan näiden sääntöjen ohella lakia eläkesäätiöistä ja eläkekassoista (946/2021) ja vakuutuskassalakia (948/2021).

Kassan toiminnan yleisvalvonta kuuluu Finanssivalvonnalle. Kassan sairausvakuutuslain mukaista toimintaa valvoo Kansaneläkelaitos.

3
Kassassa on oltava vähintään 300 vakuutettua.

TOIMINTAPIIRI JA VAKUUTUSSUHDE

4
Kassan toimintapiirin muodostavat seuraaviin työnantajiin työsuhteessa olevat tuntipalkkaiset henkilöt:

Meyer Turku Oy
Pernotrans Oy
Piikkio Works Oy
Turun Korjaustelakka Oy
Sairauskassa Laivan palveluksessa olevat henkilöt

sekä seuraaviin työnantajiin työsuhteessa olevat henkilöt, jotka olivat kassan jäseniä näiden sääntöjen tullessa voimaan:

Caverion Suomi Oy
Elcoline Industrial Service Oy
FSP Finnish Steel Painting Oy
ISS Palvelutaito Oy
Konepaja Häkkinen Oy

Edellä mainittuja yhtiöitä kutsutaan säännöissä työnantajaksi.

Toimintapiiriin kuuluminen edellyttää, että henkilö saa työnantajalta pääasiallisen toimeentulonsa.
Toimeentulo katsotaan pääasialliseksi silloin, kun henkilön työaika on vähintään 60 tuntia kalenterikuukaudessa.

Kassan toimintapiiriin eivät kuitenkaan kuulu henkilöt, joiden työsuhde on tarkoitettu lyhytaikaiseksi (alle 6 kk). Kassan vakuutettuja ovat kaikki toimintapiiriin kuuluvat tuntipalkkaiset henkilöt ja vakuutussuhde on pakollinen.

Vakuutussuhde alkaa työsuhteen alkamista seuraavan kuukauden alusta.
Kassan hallitus toteaa vakuutussuhteen ehtojen täyttymisen.
Vakuutussuhteen alkaessa vakuutetuille annetaan kassan säännöt.

Vakuutettuja tiedotetaan sääntömääräyksistä ja –muutoksista sairauskassan kotisivuilla www.sairauskassalaiva.fi

KASSASTA EROAMINEN JA EROTTAMINEN

5
Vakuutussuhde päättyy työsuhteen päättymiskuukauden lopussa.
Vakuutettua ei voida erottaa kassasta.

6
Vakuutetulla, joka eroaa kassasta, ei ole osuutta kassan varoihin.

VAKUUTUSMAKSUT

7
Vakuutetun vakuutusmaksu on 1,50 prosenttia vakuutetun työnantajalta saamasta ennakkoperintälain (1118/1996) alaisesta palkasta.

8
Työnantaja pidättää vakuutusmaksun vakuutetun palkasta palkanmaksun yhteydessä. Vakuutusmaksun tilitys kassalle tapahtuu vähintään kerran kuukaudessa.

9
Kassan taloudellisen tilan niin vaatiessa kassan hallitus voi alentaa tai korottaa kohdassa 7 mainittuja maksuja enintään 25 prosentilla.

Maksujen muutos, jonka kestoaika on yli kuusi kuukautta, on kuitenkin toteutettava sääntömuutoksena.

SAIRAUSVAKUUTUSLAIN MUKAINEN TOIMINTA

10
Vakuutetulla on oikeus saada sen mukaisesti kuin sairausvakuutuslaissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä määrätään:

1. sairauden perusteella korvausta tarpeellisen sairaanhoidon kustannuksista;
2. sairaudesta johtuvasta työkyvyttömyydestä päivärahaa;
3. raskauden ja synnytyksen perusteella korvausta niistä johtuvista tarpeellisista kustannuksista;
4. raskausraha, erityisraskausraha ja vanhempainraha;
5. ihmisen elimien, kudoksien ja solujen lääketieteellisestä käytöstä annetun lain (101/2001) 18 §:ssä tarkoitettua päivärahaa

11
Sairausvakuutuslain mukaiset etuudet, niiden suuruus ja rajoitukset, vakuutuksen alkaminen ja päättyminen, etuuksien hakeminen ja suorittaminen, muutoksenhaku sekä sairausvakuutuslain mukaiseen toimintaan liittyvät tehtävät määräytyvät sairausvakuutuslain sekä sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten mukaisesti.

12
Kassa on oikeutettu saamaan Kansaneläkelaitoksen sairausvakuutusrahastosta sairausvakuutuslain mukaisten etuuksien suorittamiseen tarvittavat varat sekä korvausta kassan hallintokuluihin sen mukaan kuin sairausvakuutuslaissa ja sairausvakuutuslain täytäntöönpanosta annetussa valtioneuvoston asetuksessa (1335/2004) säädetään.

LISÄETUUDET

13
Kassa korvaa tarpeellisesta hoidosta johtuvia kustannuksia vakuutetulle, jonka on sairauden, raskauden tai synnytyksen johdosta turvauduttava lääkärin, hammaslääkärin tai muun asianmukaisen ammattikoulutuksen saaneen henkilön hoitoon. Korvausta maksetaan siltä osin, minkä hoito tarpeettomia kustannuksia välttäen, olisi tullut maksamaan.

Lisäetuuskorvauksesta vähennetään ennen sen maksamista sairausvakuutuslain tai muun lain mukainen korvaus. Vastaavasti, jos vakuutetulla on oikeus saada korvausta muun maan kuin Suomen lainsäädännön perusteella, kyseinen korvaus voidaan hallituksen harkinnan mukaan ottaa huomioon joko kokonaan tai osittain kassan korvausta määrättäessä.

KORVATTAVAT KUSTANNUKSET

13.1 LÄÄKÄRINPALKKIOT

a) 75 % lääkärinpalkkiosta, ei kuitenkaan leikkauksia tai siihen verrattavia toimenpiteitä, jotka korvataan 13.1. c) kohdan mukaan
b) 75 % luonnollisten aukkojen kautta tehtyjen tähystystoimenpiteiden kokonaiskustannuksista
c) leikkaukset tai siihen verrattavat toimenpiteet korvataan hallituksen harkinnalla. Korvausta on haettava etukäteen kassalta.

Korvausta ei kuitenkaan makseta keinohedelmöityksen kustannuksista eikä yksityisellä palveluntuottajalla tehdyistä keinomunuais- ja syöpähoidoista.

13.2 HAMMASHOITO

Hammashoidon korvausta maksetaan vähintään kuusi kuukautta yhtäjaksoisesti kassaan kuuluneelle vakuutetulle. Hammashoidoksi katsotaan myös purentakiskojen ja hammasproteesien kustannukset. Hoidon antaja voi olla hammaslääkäri, hammasteknikko, hammashoitaja tai suuhygienisti.

Korvauksen enimmäismäärä on 350 euroa kalenterivuoden aikana annetusta hoidosta.

13.3 JULKINEN TERVEYDENHUOLTO

100 % julkisen terveydenhuollon muun kuin hammashoidon asiakasmaksuista. Lisäetuuskorvausta maksetaan enintään sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun asetuksen (912/1992) mukaisista enimmäismääristä.

Julkisen terveydenhuollon asiakasmaksuina korvataan:

a) terveyskeskusmaksut
b) poliklinikkamaksut
c) sarjahoitomaksut
d) päiväkirurgian maksut
e) sairaalan hoitopäivämaksut (lyhytaikainen ja tilapäinen hoito)
f) kotisairaalamaksut ja tilapäinen kotisairaanhoito
g) lääkärintodistus- ja lausuntopalkkiot, pois lukien ajokorttitodistusmaksut

13.4 LÄÄKKEET

a) 100 % lääkärin, hammaslääkärin ja rajoitetun määräämisoikeuden saaneen terveydenhuollon ammattihenkilön määräämistä sairausvakuutuslain perusteella korvatuista lääkkeistä, kliinisistä ravintovalmisteista, niitä vastaavista tuotteista ja perusvoiteista silloin, kun korvausta on saatu myös sairausvakuutuslain nojalla. Korvaus lasketaan siitä hinnasta (viitehinta), josta sairausvakuutuslain mukainen korvaus on maksettu.

b) Korvaus maksetaan myös vuosittaisen alkuomavastuun osalta.

13.5 TUTKIMUKSET

a) 75 % lääkärin tai hammaslääkärin määräämistä laboratoriotutkimuksista
b) 75 % lääkärin tai hammaslääkärin määräämistä patologian alaan kuuluvista tutkimuksista sekä niihin liittyvästä näytteenotosta
c) 75 % lääkärin tai hammaslääkärin määräämistä radiologisista tutkimuksista
d) 75 % lääkärin määräämästä psykologin suorittamasta tutkimuksesta

Korvausratkaisua varten kassaan on toimitettava lääkärin lähete.

Korvausta ei kuitenkaan makseta vitamiini- ja hivenainetutkimuksista, terveyspakettitutkimuksista, yksityisellä palveluntuottajalla tehdyistä syöpähoitoihin liittyvistä tutkimuksista eikä raskauden ajan 3D ja 4D-ultraäänitutkimuksista

13.6 HOIDOT

a) 75 % lääkärin määräämästä lymfahoidosta
b) 75 % lääkärin määräämästä siedätyshoidosta
c) 75 % lääkärin määräämästä kryohoidosta
d) 75 % lääkärin määräämästä valohoidosta

Korvausratkaisua varten kassaan on toimitettava lääkärin lähete.

13.7 FYSIKAALINEN HOITO, FYSIOTERAPIA, NAPRAPATIA, KIROPRAKTIIKKAHOITO JA OSTEOPATIA

a) 50 % lääkärin määräämästä fysioterapeuttisesta tutkimuksesta
b) 50 % lääkärin määräämästä fysioterapiahoidosta
c) 50 % lääkärin määräämästä naprapatiahoidosta
d) 50 % lääkärin määräämästä kiropraktiikkahoidosta
e) 50 % lääkärin määräämästä osteopatiahoidosta

Näitä hoitoja korvataan yhteensä enintään kymmeneltä (10) kerralta kunakin kalenterivuonna annetusta hoidosta.

Korvausratkaisua varten kassaan on toimitettava lääkärin lähete.

13.8 PSYKOTERAPIA JA PSYKOLOGIN ANTAMA HOITO

a) 75 % psykoterapiasta silloin, kun terapia on vakuutetulle myös kuntoutusvaroista korvattavaa

b) 75 % psykoterapeutin tai psykologin antamasta hoidosta silloin, kun hoitoon on työterveyslääkärin tai psykiatrian erikoislääkärin lähete. Kohdan 13.8 b) mukaista korvausta maksetaan enintään kymmeneltä (10) kerralta kalenterivuodessa ja korvausratkaisua varten kassaan on toimitettava lääkärin lähete.

13.9 SILMÄLASIT, PIILOLINSSIT JA SILMIEN TAITTOVIRHEIDEN KORJAUSLEIKKAUKSET

a) Silmälaseista tai piilolinsseistä korvataan 250 euroa.

Korvauksen edellytyksenä on, että vakuutussuhde on kestänyt yhtäjaksoisesti vähintään 12 kuukauden ajan ennen silmälasien tai piilolinssien hankkimista ja linssit tulee olla hiottu optisesti näkökykyä korjaaviksi.

Korvausta voidaan suorittaa uudelleen, kun uudet silmälasit tai piilolinssit on hankittu sen jälkeen, kun on kulunut vähintään kaksi vuotta edellisten hankkimisesta.

b) Taittovirheiden korjausleikkauksista korvataan 700 euroa ja oikeus korvaukseen alkaa heti vakuutussuhteen alettua.

13.10 MUUT KORVATTAVAT KUSTANNUKSET

a) LAITOSMAKSUT

Yksityisen hoitolaitoksen perimistä laitos- ja toimenpidemaksuista korvataan enintään 50 euroa/kerta.

Näitä ovat esim. lääkärikäyntien yhteydessä perittävät toimenpidemaksut, sairaanhoitajan hoito, kantamaksut ja e-reseptit, pois lukien rokotukset, toimistomaksut ja laskutuslisät.

b) SAIRAUSKULUVAKUUTUKSEN OMAVASTUUOSUUS

Jos vakuutetulle on myönnetty korvaus vapaaehtoisen vakuutuksen perusteella, korvataan omavastuuosuudesta 75 %, mutta kuitenkin enintään 100 euroa.

c) MATKAT

Korvataan sairausvakuutuslain nojalla korvattavien ambulanssimatkojen omavastuuosuus.

d) KUNTOUTUSLAITOKSEN HOITOPÄIVÄMAKSUT

Korvataan, mikäli hallitus yksittäistapauksessa katsoo siihen kohtuulliseksi suostua. Korvauspäätös on haettava etukäteen erikseen sairauskassasta (esim. Minnesota-hoidot)

LISÄETUUSKORVAUSTEN SAAMISEN EDELLYTYKSET

14
Näiden sääntöjen mukaisen lisäetuuskorvauksen maksamisen edellytyksenä on, että

1) tutkimuksen on suorittanut tai hoidon on antanut lääkäri tai muu asianmukaisen ammattikoulutuksen saanut henkilö, joka on merkitty Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston (Valvira) ylläpitämään Terveydenhuollon ammattihenkilöiden keskusrekisteriin tai

2) yksityisessä terveydenhuollossa suoritettu tutkimus tai annettu hoito on tapahtunut yksityisestä terveydenhuollosta annetun lain (152/1990) tarkoittamassa yksityisen terveydenhuollon toimintayksikössä.

Tarpeellisena hoitona ja tutkimuksena pidetään lääketieteellisesti yleisesti hyväksytyn hyvän hoitokäytännön mukaista sairaudenhoitoa.

Lääkärin lähete on hankittava ennen korvaukseen oikeuttavaa tapahtumaa.
Lähetteen perusteella on oikeus korvaukseen yhden vuoden ajan määräyksen antamisesta. Yhdellä lähetteellä korvataan enintään siihen merkitty määrä tutkimus- ja hoitokertoja.

Ulkomailla annettu hoito korvataan enintään siihen määrään asti, mikä olisi jouduttu maksamaan, jos hoito olisi annettu Suomessa.
Matkakuluja ulkomailla ei korvata.

HAUTAUSAVUSTUS

15
Vakuutetun kuoltua suoritetaan hautausavustuksena 800 euroa.
Hautausavustus maksetaan vakuutetun tilille.

KASSAN VASTUUAIKA LISÄETUUKSIEN OSALTA

16
Kassan vastuu lisäetuuksien osalta alkaa vakuutussuhteen alkaessa ja päättyy vakuutussuhteen päättyessä.

Kustannusten katsotaan syntyvän silloin kun hoito annetaan ja tutkimus suoritetaan.

Korvausten vuotuisia enimmäismääriä tarkasteltaessa korvausperuste määräytyy hoitoajankohdan mukaan, riippumatta siitä milloin kustannukset on maksettu.

LISÄETUUKSIA KOSKEVAT RAJOITUKSET

17
Edellä sääntöjen kohdassa 13 tarkoitettuja lisäetuuksia ei suoriteta siltä ajalta, jonka vakuutettu on poissa lomautuksen tai muun palkattoman poissaolon vuoksi. Poikkeuksena tähän lisäetuuksia suoritetaan vakuutetulle, jolla on oikeus vanhempainloman, sairauden tai tapaturman vuoksi sairausvakuutus- tai muun lain mukaiseen päivärahaan.

Palkattoman loman ajalta lisäetuuskorvauksia voidaan kuitenkin suorittaa hallituksen harkinnan mukaan käyttörahastosta.

Lisäetuuskorvausta ei suoriteta kustannuksista siltä osin, kun kustannusten maksamiseen on käytetty työnantajan rahoittamaa maksuvälinettä (esim. Smartum tai ePassi).

18
Jos vakuutettu on vakuutustapahtuman sattumisen jälkeen vilpillisesti antanut kassalle vääriä tai puutteellisia tietoja, jolla on merkitystä lisäetuuden saamiseen tai suuruuteen, voidaan hänelle kuuluva etuus evätä tai sitä alentaa sen mukaan, kuin olosuhteet huomioon ottaen on kohtuullista. Ennen lisäetuuden epäämistä tai alentamista on vakuutettua kuultava sekä huomioitava vakuutetun menettely asiassa ja maksetun lisäetuuden määrä.

19
Kassa on lisäetuuksien osalta vastuusta vapaa sellaista vakuutettua kohtaan,joka on tahallisesti aiheuttanut vakuutustapahtuman.

Jos vakuutettu on aiheuttanut vakuutustapahtuman törkeästä huolimattomuudesta, voidaan hänelle kuuluva lisäetuus evätä tai sitä alentaa sen mukaan kuin hallitus katsoo, että olosuhteet huomioon ottaen on kohtuullista.

Samoin toimitaan, jos vakuutettu on tahallisesti estänyt parantumistaan tai ilman hyväksyttävää syytä ei ole suostunut kassan osoittaman lääkärin määräämään tutkimukseen tai hoitoon, vakavaa terveydellistä vahingonvaaraa aiheuttavaa toimenpidettä lukuun ottamatta.

20
Kassan hallituksella on oikeus määrätä, ketä palvelun tuottajaa on käytettävä, kun kysymys on näiden sääntöjen perusteella lisäetuutena korvattavasta kustannuksesta.

Vakuutettu on velvollinen käymään kassan hallituksen määräyksestä, kassan kustannuksella korvausasian selvittämistä varten tutkittavana hallituksen osoittamalla palveluntuottajalla.

LISÄETUUKSIEN HAKEMINEN JA SUORITTAMINEN

21
Näiden sääntöjen mukaista lisäetuutta on haettava kirjallisesti.
Hakemuksessa tai sen liitteissä on annettava tiedot, jotka kassa katsoo tarpeelliseksi vakuutuskassan korvausvastuun arvioimiseksi.

Lisäetuuskorvausta on haettava kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun maksu, josta korvausta haetaan, on suoritettu.
Hautausavustusta on haettava vuoden kuluessa siitä, kun oikeus suoritukseen on syntynyt.
Myöhästymisestä huolimatta lisäetuus voidaan kuitenkin myöntää joko kokonaan tai osaksi, jos sen epäämistä on pidettävä kohtuuttomana.

Etuushakemukset on käsiteltävä kiireellisenä.
Etuuden viivästymiseen sovelletaan vakuutuskassalain 6 luku 8 §:n säännöksiä.

22
Näiden sääntöjen kohdan 13 mukainen lisäetuus voidaan suorittaa täysimääräisenä, jos sairausvakuutuslain tai muun lain mukaisen korvauksen saaminen viivästyy vakuutetusta riippumattomasta syystä ja mikäli vakuutettu sitoutuu suorittamaan lain nojalla saamastaan korvausmäärästä takaisin kassalle sen suorittamaa lisäetuutta vastaavan osan.

23
Jos vakuutettu on saanut näiden sääntöjen mukaista lisäetuutta enemmän, kuin mihin hänellä on ollut oikeus, on aiheettomasti maksettu lisäetuus perittävä takaisin.

Aiheettomasti maksettu lisäetuus voidaan jättää osittain tai kokonaan takaisinperimättä, jos tämä katsotaan kohtuulliseksi ja lisäetuuden maksamisen ei ole katsottava johtuneen vakuutetun vilpillisestä menettelystä tai jos takaisinperittävä määrä on vähäinen.

Aiheettomasti maksettu lisäetuus saadaan periä takaisin myös kuittaamalla se vastaisuudessa suoritettavista lisäetuuksista.

MUUTOKSENHAKU LISÄETUUSPÄÄTÖKSEEN

24
Kassan lisäetuuspäätökseen tyytymätön voi pyytää asiassa ratkaisusuositusta Vakuutus- ja rahoitusneuvonnasta. Ratkaisusuositusta koskeva pyyntö on toimitettava kassaan tai Vakuutus- ja rahoitusneuvontaan 30 päivän kuluessa siitä, kun vakuutettu on saanut tiedon päätöksestä. Vakuutetun katsotaan saaneen tiedon päätöksestä seitsemäntenä päivänä päätöksen lähettämisestä.

Kassan lisäetuuspäätökseen tyytymätön voi saattaa asian myös tuomioistuimen ratkaistavaksi. Kanne on nostettava kolmen vuoden kuluessa siitä, kun etuuspäätökseen tyytymätön sai kirjallisesti tiedon kassan päätöksestä ja kolmen vuoden määräajasta. Tuomioistuin on kassan kotipaikan yleinen alioikeus eli Turun käräjäoikeus. Kanne voidaan tutkia myös siinä käräjäoikeudessa, jonka tuomiopiirissä vaatimuksen esittäjällä on kotipaikka tai vakituinen asuinpaikka.

OMAN PÄÄOMAN RAHASTOT

25
Kassalla on vararahasto ja käyttörahasto.

Vararahastoa on kartutettava vuosittain vähintään 20 prosentilla tilinpäätöksen osoittamasta ylijäämästä sen jälkeen, kun siitä on vähennetty taseen osoittama alijäämä edellisiltä tilikausilta.

Kun vararahasto on vähintään yhtä suuri kuin tilikauden ja kahden edellisen tilikauden vakuutusmaksutulon keskimäärä, ei siirto vararahastoon enää ole pakollinen.

Vararahastoa saadaan alentaa kassankokouksen päätöksen mukaisesti ainoastaan vahvistetun taseen osoittaman alijäämän peittämiseksi.

Sen estämättä, mitä kappaleessa neljä on määrätty, Finanssivalvonta voi hakemuksesta antaa kassalle luvan erityisistä syistä alentaa vararahaston määrää, ei yleensä kuitenkaan täyden vararahaston määrää pienemmäksi.

26
Käyttörahastoon on siirrettävä se osa ylijäämästä, jota ei ole siirretty vararahastoon.

Käyttörahastoa saadaan käyttää:

1. tilinpäätöksen osoittaman alijäämän ensisijaiseen peittämiseen:
2. hallituksen harkinnan mukaan sääntöjen kohdassa 13 ja 15 määrättyjen lisäetuuksien lisäämiseen hallituksen enintään vuodeksi kerrallaan vahvistaman suunnitelman mukaisesti; sekä
3. hallituksen harkinnan mukaan palkattomien poissaolojen ajalta kassan säännöissä kohdassa 13 mainittujen lisäetuuksien maksamiseen hallituksen enintään vuodeksi kerrallaan vahvistaman suunnitelman mukaisesti.

VASTUUVELKA

27
Kassan vastuuvelan muodostaa korvausvastuu, joka vastaa sattuneiden vakuutustapahtumien johdosta suoritettavia maksamatta olevia korvausmääriä ja muita määriä.

Korvausvastuu lasketaan tilinpäätökseen Finanssivalvonnan määräysten mukaista laskuperustetta noudattaen.

TILINPÄÄTÖS

28
Kassan tilikautena on kalenterivuosi.

Kultakin tilikaudelta on laadittava sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen (1196/2021) ja Finanssivalvonnan antamien määräysten mukainen tilinpäätös, joka käsittää tuloslaskelman ja taseen liitetietoineen. Tilinpäätökseen on liitettävä toimintakertomus.

Tilinpäätös ja toimintakertomus on annettava tilintarkastajalle tarkastettavaksi vähintään kuukautta ennen varsinaista kassankokousta.

29
Kassan alijäämän peittämiseen käytetään ensisijaisesti käyttörahastoa.
Jos käyttörahasto ei riitä kassan alijäämän peittämiseen, käytetään siihen vararahastoa.
Kassassa ei ole vakuutuskassalain 4 luvun 12 §:ssä tarkoitettua lisämaksuvelvollisuutta.

TILINTARKASTUS

30
Kassalla on yksi kalenterivuodeksi kerrallaan valittu tilintarkastaja.

Tilintarkastajaksi voidaan valita luonnollinen henkilö tai hyväksytty tilintarkastusyhteisö. Tilintarkastajaksi valitulle luonnolliselle henkilölle on valittava varatilintarkastaja. Tilintarkastajaksi valitulle tilintarkastusyhteisölle ei valita varatilintarkastajaa.

Tilintarkastajan ja tämän varatilintarkastajan on oltava tilintarkastuslaissa (1141/2015) tarkoitettu tilintarkastaja.

KASSANKOKOUS

31
Ylin päättämisvalta kassan asioissa on kassankokouksella, johon jokaisella vakuutetulla on oikeus osallistua ja käyttää puhevaltaa.

Kassankokouksessa saa käyttää avustajaa.

Kassankokous on pidettävä kassan kotipaikassa.

Hallituksen erikseen niin päättäessä kokoukseen saa osallistua myös postin, tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla.

32
Kassankokouksessa on kullakin vakuutetulla yksi ääni.

Vakuutettu käyttää oikeuttaan kassankokouksessa henkilökohtaisesti tai asiamiehen välityksellä. Asiamiehellä on oikeus edustaa enintään yhtä vakuutettua.

Vakuutetun asiamiehen tulee esittää päivätty ja yksilöity valtakirja.

33
Kassalla on vuosittain yksi varsinainen kassankokous, joka pidetään viimeistään huhtikuussa. Varsinaisessa kassankokouksessa:

1. esitetään tilinpäätös ja tilintarkastuskertomus;
2. päätetään edellisen vuoden tilinpäätöksen vahvistamisesta
3. päätetään vastuuvapauden myöntämisestä hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle;
4. päätetään ylijäämän käyttämisestä tai alijäämän peittämisestä;
5. päätetään muista toimenpiteistä, joihin edellisen vuoden toiminta ja tilinpäätös saattavat antaa aihetta;
6. määrätään hallituksen puheenjohtajan ja muiden jäsenten sekä tilintarkastajan palkkiot;
7. valitaan tarvittavat jäsenet ja varajäsenet erovuoroisten hallituksen jäsenten ja varajäsenten tilalle;
8. valitaan tilintarkastaja ja varatilintarkastaja tai tilintarkastusyhteisö;
9. käsitellään muut kokouskutsussa mahdollisesti mainitut asiat.

34
Ylimääräinen kassankokous on pidettävä, kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta.

Ylimääräinen kassankokous on niin ikään pidettävä, jos kassankokouksessa äänioikeutetut, joilla on vähintään yksi kymmenesosa äänioikeutettujen yhteenlasketusta äänimäärästä, tai Finanssivalvonta taikka kassan tilintarkastaja sitä kirjallisesti vaatii ilmoittamansa asian käsittelyä varten.

Kokouskutsu on toimitettava neljäntoista päivän kuluessa 2 kohdassa tarkoitetun vaatimuksen esittämisestä.

35
Vakuutetulla on oikeus saada haluamansa asia kassankokouksen käsiteltäväksi. Vaatimus tulee esittää hallitukselle kirjallisesti niin hyvissä ajoin, jotta asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun.

36
Kutsu kassankokoukseen on toimitettava aikaisintaan neljä viikkoa ja viimeistään viikkoa ennen kokousta. Jos päätöksen tekeminen kassankokouksessa käsiteltävässä asiassa siirretään jatkokokoukseen, on siihen toimitettava eri kutsu silloin, jos kokous pidetään myöhemmin kuin neljän viikon kuluttua.

Kokouskutsu ja muut kassan tiedonannot saatetaan tiedoksi ilmoituksella, joka toimitetaan sairauskassan kotisivuille: www.sairauskassalaiva.fi

37
Kassankokouksen kokouskutsussa on mainittava kokousaika ja –paikka sekä kokouksessa käsiteltävät asiat.

Milloin kassankokouksessa käsitellään tilinpäätöstä, on tilinpäätöstä koskevat asiakirjat tai niiden jäljennökset pidettävä vähintään viikon ajan ennen kokousta kassan toimistossa kassankokouksessa vakuutettujen nähtävinä.

Asiakirjat on oltava nähtävinä myös kassankokouksessa.

Vastaavasti on meneteltävä, mikäli kassankokouksessa käsitellään sääntöjen muuttamista koskevaa asiaa. Nähtävillä olosta on ilmoitettava kokouskutsussa.

Jos kassankokouksessa käsitellään kassan sääntöjen muuttamista, on muutoksen pääasiallinen sisältö mainittava kokouskutsussa.

38
Kassankokouksessa puhetta johtaa kokouksen tähän tehtävään valitsema henkilö.

Kassankokouksen päätökseksi tulee se mielipide, jota on kannattanut enemmän kuin puolet annetuista äänistä, ellei laki tai näiden sääntöjen muu kohta toisin määrää. Äänten mennessä tasan puheenjohtajan ääni ratkaisee.

Vaaleissa katsotaan valituksi se, joka saa eniten ääniä.
Äänten mennessä tasan ratkaistaan vaali arvalla.

Päätös, joka koskee kassan sääntöjen muuttamista, on pätevä vain, jos äänioikeutetut, joilla on vähintään kaksi kolmasosaa kokouksessa edustetusta äänimäärästä, ovat sitä kannattaneet. Sama vaatimus koskee kassan selvitystilaan asettamista ja sen purkamista muussa kuin lain edellyttämässä tapauksessa.

39
Asiasta, jossa ei ole noudatettu eläkesäätiö- ja eläkekassalain säännöksiä menettelytavoista tai näiden sääntöjen kokouskutsua tai asiakirjan nähtäväksi asettamista koskevia säännöksiä, ei saa tehdä päätöstä ilman niiden suostumusta, joita laiminlyönti koskee.

Jos asiasta on lain tai näiden sääntöjen mukaan käsiteltävä kassankokouksessa, saa kassankokous päättää siitä, vaikkei asiaa ole mainittu kokouskutsussa. Kassankokous voi niin ikään aina päättää ylimääräisen kassankokouksen koolle kutsumisesta määrättyä asiaa käsittelemään.

40
Kassankokouksessa pidetään pöytäkirjaa, johon on merkittävä saapuvilla olleet äänioikeutetut ja heidän äänimääränsä, kokouksessa tehdyt päätökset sekä, milloin päätöksestä on äänestetty, äänestyksen tulos.

Pöytäkirja on puheenjohtajan ja vähintään yhden kokouksessa sitä varten äänioikeutetun tarkastettava ja allekirjoitettava.
Pöytäkirjat on numeroitava juoksevasti ja säilytettävä luotettavalla tavalla.
Pöytäkirja on viimeistään kahden viikon kuluessa kokouksesta pidettävä kassan toimistossa tai muutoin vakuutettujen nähtävänä.

Vakuutetuilla on oikeus saada jäljennös pöytäkirjasta ja sen liitteistä.

HALLITUS

41
Kassan hallitukseen kuuluu kuusi varsinaista jäsentä, joista jokaisella on oltava henkilökohtainen varajäsen.

Hallituksen valitsee kassankokous.

Hallituksen jäsenen toimikausi on kaksi vuotta ja hallituksesta eroaa joka vuosi kolme varsinaista jäsentä varajäsenineen.
Hallituksen jäsenelle ja varajäsenelle maksetaan kokouspalkkio, jonka määrästä päättää kassankokous.

42
Hallitus edustaa kassaa sekä huolehtii kassan hallinnosta ja kassan toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä.

Hallituksen tehtävänä on erityisesti:

1. valita ja erottaa toimitusjohtaja ja kassan toimihenkilöt, sekä määrätä heidän toimenhoitonsa ehdoista;
2. antaa toimitusjohtajalle kassan juoksevan hallinnon ja muun toiminnan hoitamista varten tarvittavat ohjeet ja määräykset;
3. vastaa kassan kirjanpidon ja varainhoidonvalvonnan asianmukaisesta järjestämisestä;
4. päättää kassan varojen sijoittamisesta ja lainojen ottamisesta;
5. päättää etuuksien myöntämisestä, ellei hallitus ole antanut ratkaisuoikeuksia toimitusjohtajalle tai kassan toimihenkilöille;
6. kutsua koolle kassankokous ja valmistella kokouksessa käsiteltävät asiat sekä tehdä toimintakertomuksessa kokoukselle esitys tilinpäätöksen osoittamaa yli-tai alijäämää koskeviksi toimenpiteiksi; sekä
7. antaa oikeus kassan nimen kirjoittamiseen.

43
Hallitus valitsee keskuudestaan vuosittain puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Toimitusjohtaja ei voi toimia hallituksen puheenjohtajana.

Hallitus kokoontuu puheenjohtajan ja hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta. Puheenjohtajan on kutsuttava hallitus koolle, jos hallituksen jäsen tai toimitusjohtaja sitä vaatii.

Hallitus on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja vähintään kolme muuta jäsentä on paikalla.

Hallituksen päätökseksi tulee se ehdotus, jota enemmän kuin puolet läsnä olevista on kannattanut. Äänten mennessä tasan puheenjohtajan ääni ratkaisee.

Hallituksen jäsen tai toimitusjohtaja ei saa ottaa osaa sellaisen asian käsittelyyn, joka koskee hänen ja kassan välistä suhdetta tai muutoin hänen yksityistä etuaan.

44
Hallituksen kokouksesta on laadittava pöytäkirja, jonka allekirjoittavat kokouksen puheenjohtaja ja pöytäkirjan laatija. Pöytäkirjan tarkastaa vähintään yksi hallituksen kutakin kokousta varten siihen erikseen valitsema jäsen. Hallituksen jäsenellä ja toimitusjohtajalla on oikeus saada eriävä mielipiteensä merkityksi pöytäkirjaan.

Pöytäkirjat on numeroitava juoksevasti ja säilytettävä luotettavalla tavalla.

Pöytäkirjaan on merkittävä:

1. kokouksen päivämäärä, sen alkamis- ja päättymisaika sekä kokouspaikka;
2. kokouksessa paikalla olleet hallituksen jäsenet sekä muut henkilöt;
3. kokouksessa käsitellyt asiat, siinä tehdyt päätökset ja suoritetut äänestykset sekä eriävät mielipiteet; sekä
4. esteellisyydet ja muut tarpeelliseksi katsotut seikat.

TOIMITUSJOHTAJA

45
Toimitusjohtajan tehtävänä on hoitaa kassan juoksevaa hallintoa hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti.

Toimitusjohtajan on huolehdittava, että kassan kirjanpito on lain mukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty.

Toimitusjohtajalla on oikeus edustaa kassaa sellaisessa asiassa, joka eläkesäätiö ja eläkekassalain 4 luvun 13 §:n mukaan kuuluu hänen tehtäviinsä.

KASSAN NIMENKIRJOITUS

46
Kassan nimen kirjoittavat hallituksen jäsen, toimitusjohtaja tai hallituksen valtuuttama kassan toimihenkilö, kaksi yhdessä.

VAROJEN SIJOITTAMINEN JA LAINANOTTO

47
Kassan on sijoitettava varansa tuottavasti ja turvaavasti sekä kassan maksuvalmius varmistaen.
Kassan varoja ei saa käyttää kassan toiminnalle vieraaseen tarkoitukseen.

Kassan on sopeutettava toimintansa sellaiseksi, että toiminta on mahdollista ilman lainanottoa.
Kassa saa kuitenkin ottaa tilapäisesti lyhytaikaisia lainoja maksuvalmiuden ylläpitämäksi.

Kassa ei saa antaa takausta.

TYÖNANTAJAN VELVOLLISUUKSIEN MUUTTAMINEN

48
Jos työnantaja haluaa muuttaa näissä säännöissä mainittuja työnantajaa koskevia velvollisuuksia, on siitä kirjallisesti ilmoitettava kassalle vähintään kuusi kuukautta ennen muutoksen voimaantuloa.

Jos työnantajan antama vakuutuskassalain 2 luvun 3 §:ssä tarkoitettu pakollista vakuuttamista koskeva suostumus peruutetaan, on se voimassa vielä kuusi kuukautta sen jälkeen, kun ilmoitus peruuttamisesta on saapunut kassalle.

SULAUTUMINEN JA JAKAUTUMINEN

49
Kassa ei voi sulautua tai jakautua vakuutuskassalain 7 luvussa säädetyllä tavalla.

LAKISÄÄTEINEN SELVITYSTILA JA PURKAMINEN

50
Kassan lakisääteisen selvitystilan ja purkamisen ja niiden edellyttämien toimenpiteiden osalta on toimittava siten kuin vakuutuskassalain 9 luvussa säädetään.

Kassa on asetettava selvitystilaan ja purettava;

1. Jollei vakuutettujen lukumäärä kahden viimeksi kuluneen kalenterivuoden päättyessä ole täyttänyt näissä säännöissä määrättyä vähimmäismäärää, eikä voida pitää todennäköisenä, että lukumäärä lähinnä neljän seuraavan kuukauden aikana nousee edellä tarkoitetusta korkeampaan määrään;
2. jos kassan tilinpäätös osoittaa alijäämää eikä alijäämää ole katettu kahden seuraavan tilikauden aikana;
3. jos se on sääntöjensä mukaan purettava;
4. jos Finanssivalvonta on määrännyt kassan purettavaksi.

51
Kassan purkautuessa jäljelle jäävät varat jaetaan niille, jotka selvitystilan alkaessa olivat kassan vakuutettuja. Varat jaetaan heidän selvitystilan alkamista välittömästi edeltäviltä 60 kuukaudelta suorittamiensa vakuutusmaksujen osoittamassa suhteessa.

Jos jaettava määrä on vähäinen, voi kassankokous kahden kolmasosan äänten enemmistöllä tehdä päätöksen, että varat käytetään johonkin muuhun kassan toimintaa vastaavaan tai yleishyödylliseen tarkoitukseen.